En olekaan kertonut lemmikkieläimistäni, vain mitä?
No nyt kerron.. Minulla, on KALOJA! Olihan minulla kanikin, sellainen ihana, musta, pörröinen... Mutta sitä ei enää ole.... En tahdo puhua siitä. Mutta nyt minulla on kaloja, vaikka niitäkin menehtyy paljon. Esimerkiksi Pilkun ystävä, sitten muita, joilla ei vielä ole nimiä ja lopulta vielä Prinsessakin! ;´(
Noh, minäpä kerron terille surullisen tarinan, arvatkaa tai älkää, Minusta.
Eilen, illalla hyppelehdin iloissani oman huoneeni läpi ja siitä veljeni huoneen poikki tietokonehuoneeseen.
Näin isäni istumassa akvaarion luona ja pahaa aavistamattomasti minä hyppelin ohitse, hymyssä suin.
Ajattelin: ''Nytpä kirjoitan oikein pitkän blogitekstin!'' mutta silloin isi huusi huoneen poikki:
''Tämä miljoonakalanaaras on kuollut!'' Hätäännyin ja mietin että onkohan se...'' Ei! Prinsessa!''
Ja sehän se oli. Prinsessa makasi pohjalla silmät kokonaan auki ja vähän valkoisempana kuin aikaisemmin. :(
Ei enää huvittanut kirjoittaa blogiin mitään, ei kerrassaan mitään.
Tämä nyt oli sellainen nopea kirjoitus, aiheena ''minun lemmikkini''.
Vaaleanpunaisin tassuin: Punni.
Tiedän tunteen...:( Mulla oli Bella-niminen kääpiöluppa (Kani) mutta yksi päivä päätin, etten enää neljän vuoden jälkeen jaksa kunnolla hoitaa sitä, joten annoin sen pois, kamuni siskolle ja äidille. Muutama päivä kului, ja uusi ommaaja kertoi, että aina kun se ottaa Beltsun syliin, niin Bella menee ihan stressaantuneeksi! Muutama päivä annon jälkeen mun kamun sisko tuli ilosena kouluun katsomaan Bellaa, ja ihmetteli, miksi se ei liiku. Ne vei sen eläinlääkäriin, ja lääkäri totes, että Putte oli kuollut! Tyyppi sitten lähetti mun isälle tekstarin... Mä silloin ilosena juttelin panfussa, kunnes mun isä meni ihan kalpeeks. Sitten se kerto mulle, mitä oli tapahtunut. Mä en edes kirjautunu ulos, vaan juoksin mun huoneeseen itkemään. Itkin monta viikkoa, seurasi unettomat yöt, koulussakin aloin joskus noin vaan itkeä.... No, jonkin ajan kuluttua selvisi, että Bellan kuolema johtui PELKÄSTÄ ikävästä mua kohtaan! Syytin tosi kauan itseäni Bellan kuolemasta, mutta kyllä suru muutaman kuukauden jälken hellitti. Siitä jäi kuitenkin ikuiset arvet...Niisk... Otan osaa kalasi kuolemaan...
VastaaPoistaVoi, se on kauheaa kun lemmikit menehtyvät.. Niin kuin kerroinkin, ''Rousku-kanini'' kuoli varmaan vuosi sitten.. :´`C
VastaaPoistaOnhan minulla vielä Pilkku-kala, Prinssi ja oma kuningattareni, Blondi-<3.(plus muut)
/
´´-------__!
< = __ )
``------- !
/
Ääk! Mä tein tohon niinkun kalan mutta se meni pieleen! :P
VastaaPoista/
VastaaPoista´´------__!
< = ♥ __)
``------ !
/
ÄÄÄH! Mulla menee hermot ton kanssa!
VastaaPoistaYYHYY!! Aloin melkein itkeen kun luin tota...Tiedän,milta tuntuu menettää läheinen eläin...Olin katsomassa Beethovenia siskoni kanssa. Yhtäkkiä siskoni sanoi: "Jesse on muuten kuollu." Menin ihan kalpeaksi ja itkin ainakin kuukauden. Se kuoli rotanmyrkkyyn jota se söi sen omistajan mökillä...Se oli KAUHEA uutinen. Mutta jonkin aikaa Jesse-koiran kuoleman jälkeen,Jessen omistaja osti uuden koiran,nimeltään Roni. Mutta sen nimi vaihdettiin,nykyään se on Netti. Se on kyllä todella suloinen,mutta Jessen kuolema jätti ikuisen haavan sydämeeni. Nyyh. En ikinä unohda sinua,Jesse-koira. Otan osaa Prinsessan puolesta.
VastaaPoistaSurullisin naamoin ja sinisin tassuin,BestJessica9